sunnuntai 8. elokuuta 2010

PUUKOTUSTA JÄLLEEN!!!



Surulliset tuulet taas puhaltaa läpi minun,
maanpinnalle palauttaen.
Minulle totuuden silmille heittäen.

Ystävästä ei huolissaan saisi olla,
pitäisi vaan antaa hänen valita tuskainen tie.
Toisen kanssa sitä ei pohtia saa....
Huoli suuri ...mitäs sitä kun pohtii toisen tietävän kanssa juuri..

Ennenkin on haukuttu puukottajaksi selän....
EI kuulemma ihme että ei ole mulla ystävää..
Näihän se menee...suljetaan ovia.
OLlaan yksin...oman itsensä kanssa...eipähän
tarvii taiteilla sekunttiakaan ...ei päiväkään.

Vain..minä ja minä.... ei ystäviä minun tilaani
minulle ole suotu....näin on asiat tämän taivaan alla luotu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti